27.5.–28.6.2026

Teoskokonaisuus käsittelee huomaamattomia asioita, joutomaita ja reuna-alueita, sekä kadotettuja tai katoamassa olevia asioita, kuten vanhoja metsiä. Näihin alueisiin suhtautuminen paljastaa, kuinka ihmiset arvottavat muita lajeja ja ympäristöä. Vaikka teoksissa on kuvattu enimmäkseen kasveja, oikeita ja kuviteltuja, näyttely kertoo ihmisistä.

Olen halunnut kuvata sivullisuutta ja reunalla olemista, kuihtumista ja uusien versojen merkityksiä. Sivussa oleminen voi olla yhtä aikaa vapauttavaa, kepeää ja tehdä kipeää. Tarkastelussa ovat sivustakatsojat ja sivussa kasvavat. Sellaiseksi tunnen jossain määrin myös itseni. Sivuun voi itse hakeutua tai sinne voi joutua.

Osassa teoksista olen käyttänyt löydettyä jätemateriaalia ja muuta käytöstä poistettua, kuten lastulevyä ja varastohyllyn osia. Olen miettinyt metsää, sen muuttamista erilaisiksi tuotteiksi ja muuttumista edelleen jätteeksi. Olen ottanut hylättyjä asioita uudelleen käyttöön ja palauttanut niitä unohduksesta. Olen kuvitellut mistä lastulevy voisi uneksia. Varastossa on vähän joutomaata, takapihaa, sivukatuja, metsänreunaa, muistoja ja unia.

-Elina Katara