NINA WALLENSTJERNA-HEISKANEN
NINA WALLENSTJERNA-HEISKANEN
21.10. – 09.11.2023 | Galleria G12
Askel sivuun ja ryteikkö synkistää taivaan. Kulje kuitenkin eteenpäin, läpi poukkoilevien varjojen ja piiskaavien oksien, heittäydy syrjään upottavasta hetteiköstä ja ponnista ylös salakavalasta kuopasta. Jatka vain vaikka jalkasi jo tutisevat uupumuksesta. Mene vielä, vaikka halusit jo aikaa sitten kääntyä takaisin. Mutta takaisin ei ole mitään mieltä lähteä, kun on jo ylittänyt puolivälin. Mene siis ja anna vaistosi ohjata – jatka tarpomista silläkin uhalla, että asiat menevät vieläkin huonompaan suuntaan ja maisema painaa sinut pieneksi kuin pienin toukka. Jatka, sillä kuitenkin suurimman epätoivon hetkellä valonsäde läpäisee ryteikön ja usva liukuu pitkin puiden pintaa niin, että naavariepaleet kimmeltävät kuin timantit. Liiku silloin hitaasti kuin saalistava eläin, astu varoen jottei yksikään hetki jää huomaamatta. Ja sitten kuin ihmeen kaupalla selviät valoon ja ilma on taas helppo hengittää ja silloin iloitset uskalluksesta, joka antoi mahdollisuuden poiketa tutulta polulta ja löytää uutta – nähdä auringon ja kuun samalla aamutaivaalla.
Näyttelyn Muutama askel sivuun – samoajan luontopolut teokset ovat syntyneet luontokävelyiden innoittamina. Metsäpoluilla on tilaa hidastaa; eksyä ja löytää. Tuulen huminassa on vapautta pohtia kohtaamisia, sattumaa, taidetta, tekemisen vaikeutta ja uuden löytämisen rohkeutta ja riemua – elämää, kuolemaa ja kohtaloa.
Nina Wallenstjerna-Heiskanen, 2023
Nina Wallenstjerna-Heiskanen (s. 1967, Porvoo) on kuvataiteilija ja taidemaalari. Hän maalaa usein temperalla ja musteella. Teosten materiaalina hän käyttää myös kuivatuista kasveista valmistettuja massoja.
Elämän mysteeri, kaiken olevaisen elollisuus ja arvokkuus ovat Wallenstjerna-Heiskasen taiteen ja ajattelun lähtökohtia. Hänelle taide on kuin hengitys tai meditaatio, jossa pohditaan elämää ja omaa paikkaa maailmassa. Usein näissä etsinnöissä hän päätyy sadun, mielikuvituksen ja unen häilyvään maailmaan, jossa todellisuuden rajat joustavat ja mahdoton muuttuu mahdolliseksi. Ikäänkuin se ei enää olisi taiteilijan maailma, mutta siltikin olisi; se on maalauksen, katsojan ja taiteilijan yhteinen maailma.