28.2.–24.3.2024

HITAASTI KATSOMISEN TAITO

Luonnon mukaan on mitä osuvin otsikko Pirjetta Branderin näyttelylle, jonka kaikki teokset on tehty havainnosta. Nimi on lainattu W. G. Sebaldin runonkokoelmasta, joka ilmestyi Kari Aronpuron suomennoksena vuonna 2022 (ntamo). Näyttelyn tussimaalaukset kuvaavat Intian valtameren rannoilta löydettyjen simpukoiden ja korallien veistoksellisia muotoja, kuivaneulavedokset puolestaan kasveja, kuten banaanipuuta ja kotoisempia horsmia.

Mallista piirtäminen on ollut tärkeä laji kuvataiteessa kautta historian, mutta nykyisin se on hiipumassa harvojen lajiksi. Katsominen on ikään kuin ulkoistettu puhelimiin, joilla voi napata kuvan ohimennen ja palata selaamaan somen kuvavirtaa, jossa muiden otoksille uhrataan vain silmäys.

Nopeiden kuvien ajassa hitaasti katsominen on merkittävä toisinajattelun muoto. Usein katsominen on tiedon hankkimista, nopea vilkaisu, jolla varmistetaan oletus ympäristöstä tai jokin tieto, kuten säätila. Paneutuvammin voi tarkastella esimerkiksi rakennusta, kun havainnoi siihen käytettyjä materiaaleja tai suunnitteluratkaisuja.

Kun on työskennellyt kolmenkymmenen vuoden ajan kuvataiteilijana, kuten Brander, paneutunut tarkastelemaan taidetta analyyttisesti ja toisaalta katsomaan esineitä mallista piirtämisen, käsityönä toisintamisen näkökulmasta, aivan erityinen katsomisen tapa muodostuu osaksi persoonaa.

Kun objektia katsoo pitkään ja tekee siitä kuvan hitaalla ja vaivalloisella menetelmällä, siitä saa tietoa, jota ei voi hankkia millään muulla keinolla. Objektin tarkasteleminen, siihen paneutuminen, hidastaa aikaa.

Pohjimmiltaan piirtäessä tekee kuvaa siitä minkä jo tietää eikä siitä mitä näkee. Havainto on lähtökohta, kimmoke, jota piirtäjä lähtee seuraamaan. Kun jotakin katsoo niin tarkasti kuin pystyy ja ryhtyy rakentamaan kuvaa, kaikki mitä on elämänsä aikana nähnyt ja piirtänyt ja tehnyt, kaikki mitä tietää, tulee osaksi kuvaa.

Brander suosii hitaita tekniikoita. Hitaat menetelmät mahdollistavat ajan hidastamisen ja uppoutumisen tiettyyn mielentilaan, johon tekeminen ohjaa. Grafiikan tekemisen Brander aloitti korona-aikana. Laattojen kaivertaminen ja Radio Helsingin kuunteleminen oli tapa selviytyä. Hirvittävä maailmantilanne teki uppoutumisesta taivaallista, vaikka muutoin saattaa olla myös pelottavaa keskittyä niin syvästi, että kadottaa itsensä.

Kun musiikissa on sopivassa suhteessa tuttua ja uutta, kuunteleminen nostaa pintaan muistoja, tietoa ja kokemusta, joka niin ikään tulee osaksi kuvaa. Työskennellessä meditatiivinen automaatio lähtee oikealle raiteelle ja yhdistyy siihen, mikä on valmiiksi olemassa.

Silja-Maaria Aronpuro

Kiitos:
Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan taidetoimikunta
Studio Janne Laine

https://pirjettabrander.com/