Näyttelyn narratiivia voisi luonnehtia sanonnalla ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Kettu tavoitteli korkealla oksistossa paistattelevia marjoja turhaan, sillä repolaiselta puuttuivat korkeushyppääjän taidot. Turhautumisensa hän puki tunnettuun tokaisuun.

Kyse on Aisopoksen faabelista, jossa tarinalla haetaan vertauskuvaa oikeaan elämään. Tavoitteisiin ja pettymyksiin ja miten niiden kanssa eletään. Kaikille meille tuttua kauraa. Joten antaa niitten pihlajanmarjojen siellä olla, linnut syövät ne kuitenkin.

Tähän liittyy muutakin: tarina syntyi antiikin Kreikassa. Siellä eivät punertaneet pihlajanmarjat, vaan kettumme hiipi viiniköynnösten varjossa ja loi pettymykseensä mielikuvan happamista marjoista pääsemättä kiinni käyneen rypälemehun tuottaman nousuhumalan nostattamiin siipiin. Niihin, jotka Nummisuutarin Esko sai selkäänsä.

Kettu tyytyi kohtaloonsa, taiteilijamme eivät, ja siitä tämä näyttely ja erään toisenkin vanhan sanonnan modernisointi: kuuseen kannattaa aina kurkottaa, muutoin ei latvaan pääse. Paitsi moottorisahalla.

Joten hyvä yleisö, tätä tarustoa vasten Galleria Rankka esittää SWEET & SOUR.