Näyttely esittelee kiinnostavan otoksen saamelaista taidetta ja aktivismia. Näyttelyssä mukana taiteilijat Sámi Hustler, Suohpanterror, Jonne Sippola sekä Häiriköt-päämaja eli Jari Tamminen, Ninni Kairisalo ja Julius Halme.

Näyttelyn avajaiset pidetään ke 9.3. klo 17-19, lämpimästi tervetuloa!

”Mixed fiilis, kun voittaa”, totesi Sámi Hustler voitettuaan Lapin hipun. Kyseessä on Afrikan tähdeltä muotonsa lainannut teos, jonka avulla voi tutkia sitä, kuinka myös Suomen Lapissa raaka-aineita ja rikkauksia ulosmitataan teollisessa mittakaavassa.

Lapin hippu -teos mukana on Stoan gallerian Vuáittu! ı Vuäitt! ı Vuoitu! ı Voitto! -näyttelyssä. Näyttelykokonaisuuteen liittyy myös mm. ohjelmaa koululaisryhmille sekä keskusteluiltoja.

Keskustelu saamelaisten asemasta ja oikeuksien kunnioittamisesta on noussut julkiseen keskusteluun uudella tavalla 2000-luvulla. Muutoksen takana on osaltaan se, että saamelaiset taiteilijat ovat astuneet julkisuuteen.

Yksi tämän saamelaisten uuden äänen näkyvistä esimerkeistä on taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterror. Vuonna 2012 julkisuuteen astuneen Suohpanterrorin populaarikulttuurista, elokuvajulisteista ja propagandakuvastosta innoituksensa ammentavat teokset käsittelevät saamelaisten asemaa tavalla, jota Suomessa ei aiemmin oltu nähty. Monille suomalaisille hyvinkin vieraat ja uudet huomiot välittyivät odottamattomalla – ja provosoivalla – tavalla tuttuun kuvastoon yhdistettynä. Lukuisten teoksissa käsiteltyjen aiheiden joukossa Jäämeren rata toistuu monesti.

Junarataa Jäämerelle on kaavailtu jo 1800-luvulla, mutta 2010-luvulla hanketta edistettiin erityisen voimallisesti. Toteutuessaan rata kulkisi läpi poronhoitoalueiden ja uhkaisi alueen herkkää luontoa sekä saamelaisten kulttuuria ja elämiä. Vuonna 2018 Suohpanterror, Suomen saamelaisnuoret ja ympäristöjärjestö Greenpeace järjestivät joukon Red Line -mielenosoituksia eri puolilla Saamenmaata, Jäämerenradan kaavaillulla reitillä.

”Mitä syitä tänne on jäädä, jos elämisen mahdollisuudet viedään?”, kysyi Jussa Seurujärvi Muddusjärven paliskunnasta. ”Haluamme elää täällä ja jatkaa kulttuuriamme. Jos ei ole elämän mahdollisuuksia, niin silloin kulttuurikin katoaa”, Seurujärvi huolehti.

Viikon ajan punaisia viivoja radan reitille piirtäneiden viivojen yhteydessä järjestettiin myös keskustelutilaisuuksia jotka keräsivät erityisesti saamelaisia mukaan. Moni keskusteluihin osallistunut totesi, ettei mikään ole aiemmin yhdistänyt yhteisöä näin tehokkaasti, ja taidetta ja aktivismia yhdistänyt projekti sai kiitosta yhteen kokoavana voimana. Lopulta keväällä 2021 Lapin liitto äänesti nurin lähes kymmenen vuotta tekeillä olleen hankkeen kaatamalla maakuntakaavan, jossa Jäämeren rata oli merkittynä. Lapin liiton kannan muutoksen takana oli isolta osalta juuri saamelaisten vastustus hankkeelle.

”Se, että käsittelemme näitä asioita tämän teoksen kautta, on hyvä tapa kohdata tällaisia epäkohtia”, Sámi Hustler totesi Lapin hipusta. Hän kuitenkin huomautti, että suhtautuisi teokseen hyvin eri tavoin, jos sitä ”myytäisiin Stockalla tavallisena pelinä”.

Omissa teoksissaan Sámi Hustler käsittelee saamelaisten asemaa yhteiskunnassa erityisesti graffitin keinoin. Häntä kannusti polulle erityisesti Jäämeren radan ympärillä käyty keskustelu.

Näyttely on avoinna Stoan aukioloaikojen mukaisesti.