(ENG)
According to visual artist Alvar Gullichsen, the paintings in his exhibition Wormholes & Dissolving Patterns deal with breaking points. Gullichsen says that during his journey to creating the works and the dramaturgy of the exhibition, he discovered new perspectives to his art and through that shifted from the formal towards the more intuitive ways of working.

Symmetrical paintings reminiscent of altarpieces, which for Gullichsen are like the church art of the mind’s inner temples, have been the thematic starting point for the creative process of making the exhibition and its narrative. Alongside these, he has made paintings with kinetic effects; wormholes, bending from geometric patterns in rectangular spaces. In addition to these are paintings which in particular are renewing his expression; paintings of dissolving patterns combining geometric patterns and intuitive brush strokes. However, the creative process has not been linear as the various series of paintings have been created in overlapping phases.

After all the disciplined, systematic and scrupulous planning work, Gullichsen says that his artist’s soul yearned for freedom, randomness and surprises to counterbalance the tedious preplanning work. The strict, three-dimensional geometrical patterns with primary colours on a two-dimensional canvas typical of him are now accompanied by expressive brush strokes and mixed colour fields. The uniform patterns become even more transparent as they dissolve into the expressive landscape, where improvisation has taken over.

However, it all stems from the geometrical imagery that he has systematically developed for ten years now. On the one hand it expresses his interest in the aesthetics of modernism and on the other hand his inquiries of awareness and spirituality. With this in mind, the exhibition presents seemingly different, yet in fact, related works in dialogue. Gullichsen’s paintings are all like inner spaces of the mind that can be entered: spaces of sacred light conveying profound serenity, colour infused states of emotion blending into a spatial blur and, like the passages of mind that irresistibly lead to something take the viewer’s thoughts from the secularised world to the spiritual one.

Rauli Heino

In conjunction with the exhibition, Galleria Heino is publishing The Song of the Universe, a book that presents the oeuvre of Alvar Gullichsen from his geometric period from 2012 to 2022. The articles on the book have been written by Matthew John Dorman, Mark Maher, J.O. Mallander and Richard Stanley.

(FIN)
Kuvataiteilija Alvar Gullichsenin näyttelyn Wormholes & Dissolving Patterns (”Madonreikiä ja liukenevia kuvioita”) maalaukset kertovat taiteilijan mukaan murroksesta. Gullichsen sanoo teoksia ja näyttelykokonaisuuden dramaturgiaa luodessaan löytäneensä matkan varrella uusia näkökulmia tekemiseensä ja siirtyneensä tämän myötä muodollisesta kohti vaistonvaraista maalausta.

Näyttelyn syntyprosessin ja sen kaaren teemallisina alkupisteinä ovat olleet alttarimaiset symmetriset maalaukset, jotka ovat hänelle kuin mielen sisäisten temppelien kirkkotaidetta. Näiden rinnalle ovat syntyneet suorakulmaisten tilojen geometrisista kuvioista madonrei’iksi taipuneet kineettisten efektien maalaukset sekä lisäksi hänen muotokieltään nyt erityisesti uudistavat, geometriaa ja ekspressiivisyyttä yhdistävät liukenevien kuvioiden maalaukset. Luova prosessi ei ole hänen mukaansa kuitenkaan ollut suoraviivainen, vaan eri teossarjat ovat syntyneet limittäin.

Gullichsen sanoo hänen taiteilijasielunsa janonneen kurinalaisen systemaattisuuden ja ennalta suunnitellun vastapainoksi ennalta tehdyistä suunnitelmista poikkeamista: vapautta, sattumanvaraisuutta ja yllätysten mahdollisuutta. Hänelle tyypilliset tiukat, kolmiulotteiset geometriset kuviot pääväreineen kaksiulotteisella maalauskankaalla ovat nyt saaneet rinnalleen sekoitettujen värien ilmeikästä maalipintaa. Nyt yhtenäiset kuviot muuttuvat jopa läpinäkyviksi niiden liuetessa ekspressiiviseen maisemaan, joissa improvisaatio on saanut vallan.

Kaiken takana on kuitenkin hänen jo kymmenen vuotta systemaattisesti kehittämänsä geometrinen kuvakieli, joka ilmentää hänen kiinnostustaan toisaalta modernismin estetiikkaan sekä toisaalta tietoisuuden tutkimiseen ja henkisyyteen. Tässä mielessä näyttelyssä on laitettu näennäisesti erilaiset, mutta tosiasiassa samansukuiset teokset käymään vuoropuhelua. Gullichsenin maalaukset ovatkin kaikki kuin mielen tiloja, joihin pääsee astumaan sisään. Syvää rauhaa välittävät sakraalin valon tilat, avaruudelliseen sumuun sulautuvat värikylläiset tunteen tilat ja kuin jotakin kohti vastustamattomasti johdattavat mielen käytävät vievät katsojan ajatukset maallistuneesta maailmasta hengelliseen.

Rauli Heino

Näyttelyn yhteydessä Galleria Heino julkaisee kirjan Maailmankaikkeuden laulu, joka esittelee Alvar Gullichsenin geometrisen kauden tuotantoa vuosilta 2012-2022. Kirjan artikkelit ovat kirjoittaneet Matthew John Dorman, Mark Maher, J.O. Mallander ja Richard Stanley.