Helsinki

Sanni Seppä: Kuvat eivät kerro

Sanni Seppä: Kuvat eivät kerro

Apr

01

Fri

12:00 – 17:00

4–6°C

clear sky

(ENG)
My exhibition Pictures Do Not Tell consists of two sets of works.

Sanni and Maija

At Christmas 2018, I watched slides from my childhood with my family. In all pictures of me, my big sister Maija was next to me. It feels strange that we used to be so close when we were young, considering how separate our lives now are. We both had a similar childhood in a reality that was happy, yet influenced by psychological and physical abuse. However, the pictures show two adorable children picking berries, playing with plastic animals, smiling in the middle of flourishing rose bushes or cuddling a cat. Do pictures ever convey the truth? Can a fraction of a second erase everything else that is outside of the picture, perhaps even from our memories?

Happy Self-portraits

During this exceptional period, I have painted more than 60 self-portraits and created one bust. Self-portraits have been common through the ages, and there is nothing new about my idea as such. While working on these pieces, I experienced a new kind of time in my life. It feels as if the veil of anxiety covering me has been removed and I no longer see myself as flawed and bad. I have learned to trust myself and, most importantly, treat myself with a new kind of gentleness. It is interesting how an image always shows the same person, yet they are different and expressing something new. Through my works, I depict my healing and recovery process. In my works, the ill-being that has lasted for decades is finally going away.

The exhibition has been supported by the Arts Promotion Centre Finland.

Further information: sanninen(a)gmail.com

(FIN)
Näyttelyni Kuvat eivät kerro koostuu kahdesta teoskokonaisuudesta.

Sanni ja Maija

Jouluna 2018 katselimme perheeni kanssa lapsuusajan dioja. Kaikissa kuvissa, joissa olen minä, on vierelläni isosiskoni Maija. Tuntuu ihmeelliseltä kuinka läheisessä suhteessa olimme lapsuusvuosiemme ajan verrattuna siihen, kuinka erillisiä elämiä nyt elämme. Olemme molemmat eläneet samankaltaisen lapsuuden onnellisessa, mutta myös henkisen ja fyysisen väkivallan värittämässä todellisuudessa. Kuitenkin kuvissa on kaksi suloista lasta poimimassa marjoja, leikkimässä muovieläimillä, hymyilemässä ruusupensaiden loisteessa tai hellimässä kissaa. Välittävätkö kuvat koskaan totuutta? Voiko sekunnin sadasosa pyyhkiä kuvanoton ulkopuolelta, ehkä jopa muistoistamme, kaiken sen muun pois?

Onnelliset omakuvat

Poikkeusaikana olen maalannut yli 60 omakuvaa ja tehnyt yhden rintakuvaveistoksen. Omakuvat ovat olleet kautta aikojen taiteessa yleinen aihe, eikä ideassani sinänsä ole mitään uutta. Teoksia työstäessä olen elänyt itselleni uudenlaista aikaa. Päältäni on ikäänkuin poistunut ahdistuksen verho, enkä enää näe itseäni virheellisenä, huonona ja pahana. Olen oppinut luottamaan itseeni ja mikä tärkeintä, suhtautumaan itseeni uudenlaisella lempeydellä. On mielenkiintoista kuinka kuvassa on aina sama ihminen, silti erilaisena ja uutta ilmentävänä. Kuvaan teoksellani parantumis- ja eheytymisprosessiani. Teoksessani vuosikymmeniä jatkunut pahoinvointi vihdoinkin loppuu.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Yhteystiedot: sanninen(a)gmail.com

(SV)
Min utställning Bilderna berättar inte består av två verkhelheter.

Sanni och Maija

Under julen 2018 tittade vi tillsammans med familjen på diabilder från barndomen. I alla bilder där jag är med, syns också min storasyster Maija. Idag lever vi åtskilda liv, och det känns besynnerligt att vi stod varandra så nära som barn. Vi växte båda upp i en verklighet som färgades av lycka, men också av psykiskt och fysiskt våld. På bilderna syns ändå två söta barn som plockar bär, leker med plastdjur, ler framför granna rosenbuskar eller kelar med katten. Återger bilder någonsin sanningen? Kan hundradelen av en sekund radera allt som finns utanför bilden, rentav från våra minnen?

Lyckliga självporträtt

Under den gångna undantagsperioden har jag målat över 60 självporträtt och gjort ett byst. Självporträtt har genom tiderna varit ett vanligt motiv i konsten, så min idé är i sig inte ny. Tiden då jag arbetat med verken har däremot känts som ett nytt livsskede. Jag har så att säga inte längre varit insvept i ångestens slöja, och jag har inte uppfattat mig själv som felaktig, dålig eller ond. Jag har lärt mig att lita på mig själv och framför allt att visa mig själv en ny mildhet. Det är intressant att bilden alltid föreställer samma människa, som varje gång ser annorlunda ut och uttrycker något nytt. Mitt verk återger hur jag tillfrisknar och blir hel, och hur årtionden av illamående slutligen upphör.

Utställningen stöds av Centret för konstfrämjande.

Kontaktuppgifter: sanninen(a)gmail.com

Fri 01 Apr 2022 – 24 Apr 2022 12:00 – 17:00

4–6°C

clear sky

Address:
Eerikinkatu 36 / Kalevankatu 43,
Helsinki